Syyttäjä Erkki Huhtalalle selkäsauna

Liittynyt: 11 Elo 2005 Viestejä: 94

Espoon käräjäoikeudessa käytiin eilen, 29.3.2006, oikeudenkäynti, jossa
syyttäjä Erkki Huhtala koki uransa todennäköisesti pahimman piinan. Hän sai käräjätuomarilta ainutlaatuisen selkäsaunan. Huhtala romahti tavalla, jota tuskin on oikeussalissa koskaan ennen nähty.

Käsittelyssä oli Huhtalan elokuussa 2004 nostama syyte Seurassa v. 2002 ilmestyneestä artikkelista, joka koski sitä, voidaanko asunnoista tehtäviin kuntotarkastuksiin luottaa. Huhtalan tekaisi syytteen yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämisestä. Artikkelin esimerkkitapaus oli kiinteistön kauppa ja siitä noussutta oikeusriitaa. Asianomistajiksi ryhtyneitä J & T N:ää ei siitä pystynyt tunnistamaan.

Erkki Huhtalan laatima syyte on tässä (olen poistanut muut, paitsi omat nimeni):

"A.A ja Niskasaari ovat joukkotiedotusvälinettä käyttämällä esittäneen J ja T N:n yksityiselämästä tiedon tai vihjauksen siten, että teko on ollut omiaan aiheuttamaan vahinkoa, kärsimystä ja halveksuntaa."

"Päätoimittaja A.A ja toimittaja Niskasaari ovat Seura-lehdessä 30/2002 numerossa julkaisseet kirjoituksen, jossa on tunnistettavasti kirjoitettu asianomistajia loukkaavasti "Talo katosi kaupassa" -kirjoituksesta".

Tässä oli kaikki, mitä Huhtala osasi asiasta sanoa.

Uskon, että jokainen maallikkokin ymmärtää, ettei Huhtalan syytteessä ole sanaakaan perusteluja: mikä artikkelin kohta loukkasi yksityisyyttä, millä perusteella. Huhtalan laatima "luurankosyyte" syyte on siten lainvastainen. Huhtala käytti virka-asemaansa törkeästi väärin - syyllistyi siis virkarikokseen - laatimalla syytteen jossa hän ei pystynyt kertomaan mikä artikkelissa muka olisi ollut yksityiselämää loukkaavaa.

Tähän tarttui puolustus, mutta Huhtalan kauhuksi siihen tarttui myös käräjätuomari. Hän vaati Huhtalaa kertomaan täsmälleen, mikä artikkelin kohta täyttäisi rikoslain 24 luvun 8 pykälän tunnusmerkistön. Huhtala meni sanattomaksi. Hän ei osannut vastata mitään.

Käräjätuomari määräsi tauon, ja määräsi, että sen jälkeen herra Huhtalan on pystyttävä yksilöimään syytteensä.

Tauon jälkeen Huhtala nimesi useita kohtia, joiden hän väitti olevan virheellisiä ja/tai asianomistajia loukkaavia. Mitään perusteluja Huhtalalla ei näille väitteilleen osannut esittää - hän sivumennen sanoen mitä ilmeisimmin ei ollut lukenut lainkaan asiasta tehtyä esitutkintapöytäkirjaa. Ainakin hän oli istunnossa täysin tietämätön sen sisällöstä.

Huhtalan hätäpäissään tekaisemat perustelut eivät kelvanneet käräjätuomarille, joka edelleen vaati Huhtalaa kertomaan, mikä artikkelissa hänen mielestään oli yksityiselämää loukkaavaa. Kauan silmät selällään toljotettuaan Huhtala päkisti ulos: "Talokauppa ja siitä käyty oikeudenkäynti".

"Jaaha, vai talokauppa ja siitä käyty oikeudenkäynti ovat syyttäjän mielestä yksityiselämää loukkaavia", kommentoi käräjätuomari.

Tietenkään Huhtala ei pystynyt käsittelyssä millään tavalla puolustamaan väitettä, että julkisesta kaupasta kertominen ja siitä käydyn julkisen oikeudenkäynnin selostaminen olisivat yksityiselämää loukkaavia.

Tapauksessa oli sitä paitsi sellainen erikoispiirre, että asianomistajat J & T N olivat itse julkistaneet tapauksensa jo vuotta ennen, kuin siitä kirjoitettiin Seurassa. Naispuolinen N esiintyi Kuningaskuluttaja -ohjelmassa omalla naamallaan, nimellään ja lapsineen, ja ohjelmassa näytettiin myös kuvia riidan kohteeksi joutuneesta talosta. Tehdessään rikosilmoituksen Seurasta, N:t salasivat tämän. He siis asianomistajina salasivat asiassa keskeisen tiedon, ja syyllistyivät näin rikoslain 15 luvun 2 pykälän mukaiseen rikokseen. Siksi minä tein aikoinaan N:stä vastarikosilmoituksen.

Kenellekään näiden sivujen lukijoista ei liene yllätys, että juttujen tutkinnanjohtaja Espoossa oli komisario Timo Seppälä, ammattirikollinen. Hänen erikoisalaansa tunnetusti on suosia ja edistää esitutkinnassa valehtelua, asianomistajan ja todistajan asemassa, kunhan valehtelu kohdisuu "oikeaan" suuntaan.

Samaa rikosta suosii aktiivisesti myös syyttäjä Erkki Huhtala. Hän teki N:n rikoksesta päätöksen olla syyttämättä. Huhtala tunnusti, etteivät N.t olleet kertoneet TV-esiintymisestään, "mutta, koska [N.n] tutkintapyynnön sisältö on kirjoituksen loukkaavuus, [b]ei heillä siihen ole velvollisuutta ollutkaan".[/b]

Huhtala siis väitti, ettei asianomistajalla ole totuudessa pysymisvelvollisuutta, jos asia koskee kunnian- tai yksityiselämän loukkausta . Tällaisella ammattitaidolla ei pääse edes sisään oikeustietelliseen tiedekuntaan, saati sieltä ulos - ainakaan paperit kourassa. Huhtala on tiennyt valehtelevansa ja on siis tehnyt tahallaan laittomaksi tietämillään perusteilla vääräksi tietämänsä päätöksen.

Palaan eiliseen istuntoon, jossa Huhtalan piina huipentui loppulausuntovaiheessa.

Asianomistajista toinen (joka sivumennen sanoen poistettiin välillä salista sekavan mölyämisensä vuoksi - oikein sopiva päämies rosvosyyttäjä Huhtalalle) heitti jossain välissä, että heidän vastapuolensa talokauppariidassa olisi julkistanut tapauksen ensimmäisenä, Hymy -lehdessä. Tällaista artikkelia ei ole esitutkintapöytäkirjassa, eikä sitä esitetty myöskään käräjäoikeudelle.

Loppulausunnossaan Huhtala - joka ei myöskään ole nähnyt artikkelia, jota todennäköisesti ei ole edes olemassa - ryhtyi selittämään, että Hymyn artikkeli
oli asiallinen ja tehty tasapuolisesti... hän siis valehteli tuosta noin vain, kuten tapansa on.

AA Heikki Salo aloitti puolustuksen loppulausunnon arvostelemalla Huhtalan kyhäämää "luurankosyytettä", syytettä jossa syytetään, mutta ei kerrota millä perusteella. Huhtala menetti hermonsa. Hän alkoi huutelemaan väliin "olenko minä täällä syytteessä" ja niin edelleen. Hän keskeytti Salon puheenvuoron useita kertoja, kunnes käräjätuomari teki Huhtalan häiriköinnistä lopun.

Käräjätuomari käytti pitkän puheenvuoron, jossa hän moitti hyvin jyrkästi tuollaisia "luurankosyytteitä" ja painotti, että niiden arvosteleminen on täysin oikeutettua ja perusteltua, ja kehoitti Saloa jatkamaan. (Niille, jotka eivät tiedä, kerron, että vastapuolen loppulausuntoa ei oikeussalissa koskaan keskeytetä).

Nyt Erkki Huhtala romahti kokonaan. Hän keräsi paperinsa ja lakikirjansa, nousi ylös ja lähti kävelemään kohti ovea.

"Syyttäjä istuu paikallleen! Teillä ei ole oikeutta poistua oikeuspaikalta", jyrähti käräjätuomari. Huhtala nyykähti istumaan salin takaosaan kuin piesty rakki.

Kun istunto päättyi, Huhtala ryhtyi vittuilemaan tuomarille: "Saako nyt poistua", hän huusi.

Olen seurannut työni puolesta satoja oikeudenkäyntejä. En ole koskaan nähnyt syyttäjän romahtavan Huhtalan lailla. Toisaalta, en ole myöskään koskaan ennen nähnyt Huhtalan kaltaista kelvotonta syyttäjää.

Tuomio jutussa annetaan lomien vuoksi vasta toukokuun puolivälissä, ja suomalainen oikeuslaitos on niin arvaamaton, etten tässä vaiheessa voi vähääkään juhlia voittoa, mutta hieman uskoa tuomioistuimeen käräjätuomarin Huhtalalle antama käsittely palautti.

Apropoo: ilmeni myös, että herra Huhtala on äärimmäisen katkera kritiikistä, jota hän oli lukenut itsestään vanhemmat.com -sivuilta.

Mikko Niskasaari
--------------------------------------
Muuten olen sitä mieltä, että Suomen merkittävimmän
järjestäytyneen rikollisorganisaation muodostavat Espoon
poliisilaitoksen rikososasto ja Espoon kihlakunnan
syyttäjäosasto.

Liittynyt: 29 Hei 2005 Viestejä: 4461 Paikkakunta: Espoo

Lainaus:

Apropoo: ilmeni myös, että herra Huhtala on äärimmäisen katkera kritiikistä, jota hän oli lukenut itsestään vanhemmat.com -sivuilta.

Huhtala on saatanut löytää itsensä:

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=syytt%C3%A4j%C3%A4+%22Erkki+Huhtala%22&btnG=Hae&meta=

Ari www.vanhemmat.com

Liittynyt: 11 Elo 2005 Viestejä: 94

Veikkaan, että Huhtalan menetti malttinsa, koska hän pelkää oikeasti virkansa puolesta. Valtakunnansyyttäjänvirastossa Jorma Kalske ja Ritva Sahavirta ovat tosin parhaansa mukaan peitelleet Huhtalan rikoksia siltä osin kuin ne koskevat minua ja Yhtyneet Kuvalehdet Oy:tä, mutta toisaalta samainen Kalske, kuin myös valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski ovat antaneet Huhtalelle useita, todella raskaita moitteita (ne ovat muuten tulleet juuri samanlaisista virheistä, joita Huhtala on tehnyt myös meitä kohtaan).

Huhtala mm. suututti Rautakosken estämällä 2½ vuoden ajan Raaseporin poliisijohdon epäillyn rikoksen esitutkinnan. Rautakoski potkaisi poikkeuksellisen tylysti Huhtalan syrjään kesällä jarrumiehen paikalta ja määräsi tehtäväksi esitutkinnan, josta Huhtala oli täysin valheellisin perustein kieltäytynyt.

Liittynyt: 29 Hei 2005 Viestejä: 4461 Paikkakunta: Espoo

Lähetetty: Tor Maa 30, 2006 5:30 pm Viestin aihe: Kiitos Mikko

Kiitos Mikko

Kirjoituksesi pureutuu jälleen aiheen ytimeen terävästi. Kirjoituksellesi on runsaasti aihetta.

Kiitos Arille linkistä.

Elämme reaaliaikaisessa tiedon maailmassa

Jolleivät kansalaiset saa viranomaisilta oikeudenmukaista kohtelua, voimme kirjoittaa heidän viranhoidossaan tekemistään töppäilyistä viranomaisen nimi mainiten. Uskon ja toivon, että tällä painostuskeinolla saamma viranomaiset toimimaan viranhoidossaan oikeudenmukaisesti ja rehellisesti. Kyllä kansalaisten on vihdoinkin saatava takaisin yhdenvertaisuutensa viranomaisien kohtelussa ja suhteessa viranomaisiin, eri viranomaismenettelyissä ja tuomioistuimissa viranomaisiin nähden.

Jään mielenkiinnolla odottamaan Erkki Huhtalan vastinetta.

Hannes Ruokokoski

Liittynyt: 08 Mar 2005 Viestejä: 365

Täytyy ihailla, että tuomarilla on omatkin aivot. Itse olen tavannut juuri valmistuneen tuomarin, joka oli täysin syyttäjän talutettavissa.

Ajatella, jos samanlainen aivoton kana olisi ollut kyseisessä salissa. Ties mitä sakkoja ja korvauksia olisi tuomittu ilman mitään ymmärrystä.

Pahinta tässä on se, että syyttäjä on uskaltanut tuoda tällaisen jutun oikeuteen. KUINKA MONTA VASTAAVAA ON MENNYT SIIVILÄN LÄPI? Tuskin tämä oli 1. kerta.

Tuomarit: käyttäkää omaa järkeänne. Tässä on hieno esimerkki.

Liittynyt: 05 Elo 2005 Viestejä: 1123

Oikeudenkäynti on ollut julkinen, ymmärsin. Kuka tahansa olisi voinut olla mukana seuraamassa sitä, myöhemmin sitten olisi luonnehtinut osallisten esiintymisiä, kertonut käsittelyn juonteista. En oikein näe, missä se kunnianloukkaus voisi olla nyt käytävässä keskustelussa?

Liittynyt: 22 Syy 2005 Viestejä: 197

Liittynyt: 11 Elo 2005 Viestejä: 94

"Oliko kyse sen lehtikirjoituksen: Poliisi yllytti ryöväämään -käsittelemistä asioista".

En tunne mainittua lehtiartikkelia (olen tosin itse tehnyt 1990-luvulla itse artikkelin, jossa kerroin kuinka Raaseporin poliisi oli kehoittanut maanomistajaa ryöväämään retkeläisten leirin, näiden ollessa pois paikalta. Sekin poliisirikos jätettiin, yllätys yllätys, tutkimatta).

Nyt kyseessä olevassa tapauksessa Raaseporin poliisipäällikkö päätti, muistaakseni 1996, läänin poliisijohdon siunauksella, maksaa apulaispoliisipäällikkö Esko Karille tämän työmatkat ylitöinä. Tällaista etuutta ei ole tässä maassa yhdelläkään virkamiehellä, eikä sitä sisäministeriön poliisiosaston ja valtion työmarkkinalaitoksen mukaan ole edes mahdollisuutta antaa.

Länsi-Uudenmaan poliisiyhdistys sai tietää asiasta syksyllä 2001 ja vaati asiasta selvityksen. Sellaista he eivät saaneet, joskin ylipalkan maksaminen lopetettiin. Kun hyväksyttävää selitystä ei löytynyt, poliisiyhdistys teki rikosilmoituksen. Se koski Raaseporin poliisipäällikkö Mario Casagrandea, Esko Karia, läänin silloista poliisijohtaja Jukka Riikosta (nyk. Hgin poliisipäällikkö) ja alaistaan Kari Aholaa (nyk. Espoon apulaispoliisipäällikkö). Epäillyt rikokset olivat virkavelvollisuuden rikkominen ja petos.

(Riikonen ja Ahola ovat tietääkseni pudonneet matkan varrella epäiltyjen listalta pois).

Valtakunnansyyttäjävirasto (VKSV) määräsi tutkinnanjohtajaksi syyttäjä Erkki Huhtalan; hän oli tuolloin Helsingissä. Huhtala pyysi selvityksen rikoksesta epäillyiltä. "Selvityksen antajat ovat kaikki yksimielisesti esittäneet, ettei esitutkintaan ole tarvetta", kirjasi Huhtala ja päätti 28.3.2002 jättää esitutkinnan tekemättä. Jopa poliisirikosten salailun värikkäässä historiassa Huhtalan perustelu on vailla vertaa.

Poliisiyhdistys vaati uudelleen esitutkinnan suorittamista ja he vaativat myös em. SM:n ja työmarkkinalaitoksen lausuntojen hankkimista.

Huhtala hankki sentään vaaditut lausunnot. Hänen mukaansa "Kari on ilmoittanut sangen usein joutuneensa jo työmatkallaan hoitamaan puhelimitse erilaisia virka-asioita", ja piti matkojen luonnetta lausuntojen perusteella tulkinnanvaraisena. Totuus oli päinvastainen.

Työmarkkinalaitos ilmoitti yksiselitteisesti: "On selvää, ettei lausuntopyynnön kohteena oleva virkamiehen siirtyminen virkapaikaltaan sellaisenaan ole työsuoritus". "Virkamiehen siirtyminen asunnoltaan virkapaikalleen ei ole virka- tai komennusmatka". Sisäministeriö oli samaa mieltä: "Matkustamista asunnon ja virkapaikan välillä ei voida pitää työsuorituksena". Sitä paitsi ylimääräisestä palkasta ei edes voinut sopia suullisesti.

Huhtala päätti uudelleen, ettei esitutkintaa suoriteta väittäen ettei asiassa ole syytä epäillä rikosta.
Poliisit kantelivat VKSV:oon, jossa valtionsyyttäjä Jarmo Rautakoski totesi painokkaasti jotta on syytä epäillä, potkaisi Huhtalan syrjään juhannuksen alla 2004 ja määräsi esitutkinnan suoritettavaksi. Uudeksi tutkinnanjohtajaksi nimettiin syyttäjä Harri Ilander Helsingistä.

Myös Ilander sabotoi tutkintaa. Hän selitti vielä tammikuussa 2005, että "pitää ensin selvittää, onko aihetta tehdä esitutkinta vaiko ei". Hän siis viittasi kintaalle sille, että hänen esimiehensä oli jo ratkaissut sen asian ja määrännyt esitutkinnan tehtäväksi.

Poliisiyhdistys painosti edelleen, ja lopulta keväällä 2005 tutkinta tehtiin.
Pöytäkirja on maannut pitkään syyteharkinnassa vantaalaisen syyttäjä Jukka Haaviston pöydällä. Haavisto on kokenut poliisirikosten hautaaja ja mielenkiinnolla odotetaan, saako hän päätöksen tehtyä ennen syksyä 2006, jolloin epäillyt rikokset vanhenevat.

Poliisiyhdistys arvioi Karin saaman laittoman ylipalkan määräksi 17 000 - 34 000 euroa. Vertailun vuoksi, jos joku nostaa oikeudettomasti kuukauden perustyöttömyyskorvauksen, 400 euroa ja jää kiinni, tuloksena on armotta petossyyte.

Onpa Haaviston ratkaisu mikä tahansa, tapaus on tyypiliinen esimerkki siitä, kuinka poliisirikosten tutkintaa hoidetaan. Mikään ei ole tässä maassa niin vaikeaa, kuin saada poliisien ja syyttäjien mielivalta tutkintaan. Siinä asiassa nämä ammattikunnat vetävät tiukasti yhtä köyttä.

Liittynyt: 30 Hei 2005 Viestejä: 708

Mielenkiintoinen kertomus tapahtumista, jotka sattuivat oikeussalissa. Oikeussalissa toimivat ammattilaiset, joiden voisi julkisesti salissa esiintyessään kestävän heihin salin ulkopuolelta kohdistuvaa julkista kritiikkiä. Mikäli julkista ei kestä, niin aina voi valita ammatin tai työn vähemmän näkyvällä paikalla.

Ari, en epäile lainkaa, etteikö nämä tilanteet saa sinua epäröimään; koeta jaksaa, erityisesti ilahdun siitä, että vihjailuista ja uhista huolimatta kestät usein perättömät tai oikeutetut tai liki mielettömät vastineet.

Lähetetty: Per Maa 31, 2006 9:39 am Viestin aihe: Kiitos Mikko

Kiitos Mikko, että kerroit tapaus Erkki Huhtalasta lisää.

Olen omassa asiassani todennut saman. Poliisi, syyttäjä tai kukaan muukaan kunnan tai valtion virkamies ei toistaan hevillä noki, vaikka tämä olisikin tehnyt selvän tai törkeän virkavirheen. Olen itse ollut upseerin virassa 1.4.1976-1.1.2005. Kertaakaan en laiminlyönyt oikeudenmukaista esitutkintaa varusmiehiä koskevissa asioissa tai omien alaisteni asiassa. Olen tehnyt, teettänyt ja johtanut noin 2000 esitutkintaa, joista kukin on käsittänyt noin 1-10 esitutkintaptk ja muuta selvitystä. Kertaakaan en saanut moitteita tehdystä esitutkinnasta tai kurinpitoesimiehenä tekemistäni ratkaisusta. Päin vastoin joskus sain moitteita "liian" perusteellisista tutkinnoista. Siksi voin väittää tuntevani, miten esitutkinta tulee tehdä.

Nostin itse kelvottomasti tehdyistä 15 rikosilmoitusteni esitutkinnoista valtakunnallisen metelin. Kantelin ja valitin niistä noin 60 kertaa sekä tein 12 rikosilmoitusta muille tutkintaviranomaisille (kuin Lappeenrannan poliisille).

Lopputuloksena rikokset jätettiin tutkimatta, en saanut oikeutta asiassani enkä rikoksiin syyllistyneitä vastuuseen rikoksistaan, mutta välillisesti virkavirheisiin syyllistyneet valtion ja kunnan virkamiehet joutuivat vastuuseen. Koko poliisijohto lähti varhennetulle eläkkeelle (poliisipäällikkö, apulaispoliisipäällikkö ja rikostutkinnan johtaja) ennen kuin olisivat joutuneet konkreettisesti myös vastuuseen kelvottomista esitutkinnoistaan ja muista virkavirheistään. Uusi poliisijohto ei ottanut vastuuta edellisten laiminlyönneistä, eivätkä korjanneet minun kannaltani asiaa. Sosiaalitoimen toimialajohtaja Juha Metso siirtyi Espooseen. Pois ennen, kuin kunnallisvalitustani käsiteltiin Etelä-Suomen lääninhallituksessa. Hän on Lappeenrannan "lahja" Espoolle. Kaikkihan me tiedämme, millaisin tuloksin ja millaisessa jamassa hänen johtamistaitojensa ansiosta Espoon sosiaalitoimi on. Johtava sosiaalityntekijä Marja Kosonen siirtyi apuvärähtelijäksi, va sosiaalityöntekijä Marjaleena Harakka siirtyi siviilitehtäviin, sosiaali- ja terveyslautakunnan vaihtui 2 kertaa, kasvatus- ja perheneuvolan psykologi siirtyi muihin tehtäviin. Tapahtui myös muita muutoksia, mutta tässä nyt aluksi tärkeimpiä seurauksia.

Odotan yhä mielenkiinnolla Erkki Huhtalan vastinetta.

Hannes Ruokokoski

Liittynyt: 22 Syy 2005 Viestejä: 197

Liittynyt: 22 Syy 2005 Viestejä: 197

Liittynyt: 11 Elo 2005 Viestejä: 94

Lars:
"Eli juuri tuota artikkelia tarkoitin, sillä poliisi kehoitti ryöväämään jutulla ja näköjään sekin meni sinne ö-mappiin".

Jep. Raaseporin poliisi oli ensin itse tutkivinaan omassa laitoksessaan tehtyä virkarikosta, mikä oli laitonta. Poliisin epäillyt virkarikokset tutkii aina toinen poliisipiiri. Lopulta juttu siirrettiin Helsinkiin, jossa tutkinta päätettiin estää.

Lähetetty: Per Maa 31, 2006 6:23 pm Viestin aihe: Esitutkinnasta

Lars kirjoittaa:

"Toimitko sotilaspiirin esikunnan SPOL-puolella vai olitko varuskunnan komendantti? Pelkästään päivystävänä upseerina virkauralla toimimalla ei luultavasti joutune aivan noin useaa esitutkintaa suorittamaan, vaikka sotilasrikosten tutkinta kuuluukin armeijalle eikä poliisille."

Viestisi osoittaa Sinun tuntevan varuskuntien elämää, kokoonpanoa ja upseerin tehtäviä niukalti, jossa on enemmän luuloa, kuin totuutta. Onko Sinun tarkoitus epäillä kaikkea kirjoittamaani? Herätänkö Sinussa epäluottamusta? Mistä ylikriittinen suhtautumisesi minua kohtaan johtuu? Vai oletko luonteeltasi ylikriittinen? Ei kriittisyys ole pahasta. Siinä on hyvätkin puolensa. Kriittisen keskustelun seurauksena voidaan saada parempaa perustelua esitetyille väitteille.

Esitutkinnan määrästä

Palvelusaikanani selvän vähäpätöisen asian sai tehdä myös suullisesti kuulustelutodistajan läsnäollessa. Jos asia vähänkään epäselvä, tuli se tehdä kirjallinen esitutkinta. Jäljempänä lasken kirjallisen esitutkinnan määrää. Esitutkinnat koskivat pääsääntöisesti varusmiesten ja reserviläisten töppäilyjä, myöhästymisiä, varusesineiden katoamisia, vaaratilanteita, aiheutettuja vahinkoja valtiolle tai yksityiselle, liikenneonnettomuuksia valtion ajoneuvoilla ja muilla välineillä, muita onnettomuuksia, muita rikkeitä ja rikkomuksia. Yksi esitutkinta edellytti yleensä 1-10 esitutkintapöytäkirjaa, 3-5 (syylliseksi epäilty / epäillyt, 2 - 4 todistajaa). Lasken jäljempänä niin, että kaikki yhtä ja samaa asiaa varten tehdyt esitutkintaptk:t kuuluvat tähän yhteen ja samaan esitutkintaan.

Esitutkinnan tarve 0-10 kpl/vko, joskus viikkoja, jolloin ei yhtään, joskus 10, keskimäärin noin 3/vko.

Kokelaana ja va vänrikkinä adjutanttikoulutuksessa, yht. 6 kk. 2 esitutkintaa/vko = 2 x 4 vko x 6 kk = 48 esitutkintaa.

Kadettikoulu, joukko-osastoharjoittelujakso ml vv 1973-1976. 4 esitutkintaa/v = 4 x 4 v = 16 esitutkintaa. Joukko-osastoharjoittelu 4 esitutkintaa/vko = 4 x 4 vko = 16 esitutkintaa.

Virassa 1.4.1976-1.1.2005

Opetusupseerina 1.4.1976-1977. 3 esitutkintaa/vko = 3 x 48 vko x 2 v = 288 esitutkintaa.

Yksikön varapäällikkönä ja päällikkönä vv 1977-1981 (tästä ajasta 1 v kapteenikurssilla), jolloin olen vastannut esitutkinnasta yksikössä. 3 esitutkintaa/vko = 3 x 48 x 7 = 1008 esitutkintaa. Tästä ajasta 4 kk samanaikaisesti Huoltoeskadroonan sekä Panssaritorjuntaeskadroonan päällikkönä 4 kk. PstEsk:ssa noin 3 esitutkintaa/vko = 3 x 4 x 4 = 48 esitutkintaa.

Vv 1981-1982 Päällystöopistossa. 10 opistoupseerioppilaiden / varusmiesten / reserviläisten esitutkintaa / v = 20 esitutkintaa.

Vv 1983-1987 päällikkönä Huoltoeskadroonassa, josta ajasta 1 v huoltoesiupseerikurssilla. 3 esitutkintaa/vko = 3 x 48 x 4 = 576 esitutkintaa.

Kertausharjoitukset vv 1973-2004

2 kertausharjoitusta/v, 4 esitutkintaa/harjoitus = 2 x 4 x 31 v = 248 esitutkintaa.

Vv 1976-2004 henkilökunnan esitutkinnat n 10 esitutkintaa/v = 10 x 29 v = 290 esitutkintaa.

Yhteensä 2558.

MOT

Terveisin Hannes